Trigger warning: Mielikuva oman kehon silpomisesta
*
*
*
*
*
Miten voimme vaatia jotain, jonka olemassaoloa emme edes tiedä? Kyselin koulumme oppilailta minkälaisena he kokevat koulun ilmapiirin ja mitä he tietävät turvallisemman tilan periaatteista. Vastaus yllätti minut, koska monikaan ei osannut tarkemmin selittää mitä kyseisen käsitteen periaatteisiin kuuluu. Olenko siis itse elänyt vähemmistökuplassa ja olettanut automaattisesti esim kouluja turvallisemmiksi tiloiksi tasa-arvo ja yhdenvertaisuuslakien myötä?
Mitä siis tarkoittaa turvallisempien tilojen periaatteet ja kuinka jokainen voi luoda tällaista tilaa ympärilleen esim luokkahuoneessa tai ryhmässä? Otan esimerkiksi Ruskeat tytöt sivuston. Voit tutustua heidän turvallisemman tilan periaatteisiin tästä linkistä.
Yleisesti turvallisempien tilojen periaatteet voisi määritellä näin:
“Turvallisempien tilojen käsite tarkoittaa yhteisöllistä yritystä luoda käytäntöjä, jotka saavat kaikki tapahtumaan osallistuvat ihmiset kokemaan olonsa turvalliseksi. Se tarkoittaa yritystä ottaa vastuuta hankalista tilanteista ja reflektoida ristiriitoja sen sijaan että niitä vain siedettäisiin. Käytämme sanaa “turvallisempi” sanan “turvallinen” sijaan, koska ymmärrämme, ettei täysin turvallista tilaa ihan kaikille pystytä luomaan takuuvarmasti, mutta pyrkimys siihen on tapahtuman järjestämisen keskiössä.
Turvallisempien tilojen käsite on lähtöisin ala- ja vaihtoehtokulttuureista, erityisesti seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen tapahtumista, joissa on haluttu varmistaa, että kaikki tapahtumiin osallistuvat henkilöt voivat olla paikalla omana itsenään, ilman pelkoa toiseuttavasta käytöksestä tai suoranaisesta väkivallasta. ”
Omien rajojen asettamista vai uhriutumista?
Selatessani blogeja ja mielipidekirjoituksia aiheesta, löysin paljon tekstejä jotka käsitteli kirjoittajan mielipidettä asian tiimoilta. Ja huomasin toistuvan kaavan. Ihmiset jotka pitivät turvallisempia tiloja vähemmistöihin kuuluvien ihmisten uhriutumisena ja enemmistön sananvapautta rajoittavana, olivat usein valkoisia hetero cis-miehiä, tai kuuluivat muuten valtaväestöön.
Onko enemmistöllä siis oikeus määritellä toisen ihmisen sietämisen tila kaikkine epämukavuuksineen vai saisimmeko pitää turvallisemmat tilamme niin akateemisessa maailmassa kuin erilaisissa tapahtumissa ja kokoontumisissa?
Mielestäni niin kauan kuin yhteiskunta kokonaisuudessaan ei ota rakenteellisesti ja yksilötasolla huomioon eri lähtökohdista tulevien ja olevien ihmisten oikeutta olla turvassa sellaisenaan mitä ovat, on turvallisemmilla tiloilla oma paikkansa olla olemassa.
Etuoikeuden tunnistaminen ja tunnustaminen
Vaikka kuulun moniin vähemmistöihin, kuten seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin, on paikkoja ja tilanteita jonne minulla ei ole asiaa, tai jos on asiaa, niin erittäin suurta huomioon ottamista ja kunnioitusta osoittaen. Voisimmeko siis jollain tavalla olla vastuussa itsemme kehittämisestä, jolloin tiedostaisimme omat etuoikeutemme ja voisimme yrittää ymmärtää toistemme katsantokantoja ja kokemuksia paremmin?
Kuvat ja teksti: Pauliina Manninen
Kälviä Arts 