Tämän jakson aiheenamme on maa. Jokaisen opiskelijan on tarkoitus jakaa jotain tähän aiheeseen liittyen jakson loppulöylyissä. Loppulöylyt ovat jakson yhteinen purkaminen.
Olen jo useampia viikkoja vältellyt tähän asiaan paneutumista kunnes nyt vihdoin puhuin asiasta yhden hyvän ystäväni kanssa. Kerroin hänelle kuinka vaikeaa minulle on se, että aiheeksi annetaan vain sana ja siitä pitäisi kehittyä esim. tanssiliikkeitä.
Tulen työmaailmasta missä on aina ollut rajoitteita. ”Tämä on yrityksemme brändi ja visuaalinen ilme. Tee näillä väreillä, fonteilla ja meidän ideologialla meille ulkoasu.” Olen aina kokenut tekeväni parasta työtäni ja luovaa ilmaisuani kun olen rajoitettu jollakin tapaa. Jos minulle sanotaan, että tee mitä huvittaa, niin luovuuteni jäätyy rajattomien vaihtoehtojen määrään.
Taiteellisen vapauden lisäksi nyt minun pitäisi olla luova ja ilmaista jotain myös aivan uudella tavalla, fyysisesti liikkuen. Koen tämän isoksi haasteeksi ja se herättää minussa vastarintaa. Toisin sanoen se herättää minussa pelkoa. Vanhassa työssäni kaipasin useiden vuosien ajan haasteita ja nyt siirryttyäni opiskelemaan olen saanut niitä nopeammin kuin osasin aluksi edes ymmärtää.
Tämä haaste herättää minussa monia kysymyksiä kuten: Mikä on taiteellinen ilmaisutapani? Miten käännän aiheesta heränneet ajatukseni liikkeiksi? Onko tähän olemassa joku prosessi?
Minulle tämä koulutehtävä on minulle isompi kuin vain joku demo. Tämä tehtävä on alku omalle uudelle luovalle prosessilleni. Voin alkaa tutkia mitä työkaluja ja työskentelytapoja tarvitsen, että pääsen aiheesta esitykseen. Nyt kun olen onnistunut identifioimaan missä tässä sisäisessä vastarinnassa on ollut kyse, tuntuu tämän haasteen kohtaaminen pelkästään pelottavan sijaan myös mielenkiintoiselta. Näen tämän tehtävän osana isompaa kokonaisuutta mikä on oman taiteellisen ilmaisuprosessini löytäminen. Siinä sitä mielenkiintoista tekemistä vasta onkin!
Lauri Liimatta
Kälviä Arts 